sunnuntai 24. helmikuuta 2013

Khao Lak / pieni matkustaja, paljon matkatavaraa

Khao Lakin perhematkamme on lähes onnistuneesti takana (matkan vaiheista voi lukea Bébétalon puolelta!). Tuskaisen huolellinen valmistelu muun muassa apteekkireissuineen ja lasten lentokone-tarvikelistoineen kyllä kannatti!

Tässäpä siis vauvamatkan ehdottomat hitit ja toisaalta myös hudit eli kamppeet, jotka olisi huoletta voinut unohtaa kotiin ainakin tältä matkalta.

Kaikenlaista tarviketta raijattiin mukanamme, mutta näille kaikille kyllä oli käyttöä:


Lusikat. Omia syöttölusikoita oli pari mukana, ja ne kulkivat käsiveskassa matkassa minne mentiinkin. Ei tarvinnut kähveltää hotellin teelusikoita :) 

Minigrip-pussit. Erikokoisiin minigrippeihin sullottiin niin lusikat, lentokoneen vaihtovaatekerrat, vauvan lelut kuin lääkkeetkin. Aivan loistavia! Niistä näkee läpi, mitä missäkin on ja tavarat pysyvät erillään ja puhtaina.

Astianpesuainetta ja pesusieni/-harja. Pikkutiskiä lusikoista ja kipoista tuli joka päivä ja kun oli oma minitiskiainepullo ja sieni mukana, vessan lavuaari muuttui kätevästi tiskialtaaksi.

Matkatuubi pyykinpesuainetta. Jotta suosikkivaatteista sai nopsaan nyrkkipyykissä sosetahrat seuraavaa käyttöä varten. 

Matkarattaat JA kantoreppu. Ei siis joko-tai, vaan sekä-että. Rattaissa vauva veteli päiväuniaan siellä sun täällä hotellialueella ja ravintoloissa sillä välin, kun vanhemmat loikoilivat/lukivat/söivät/liikkuivat paikasta toiseen. Hotellihuoneessakin matkarattaat toimivat päiväunipaikkana. Kantoreppu taas oli ihan ehdoton lentokentällä kun rattaat oli viety ruumaan, tai kun liikuttiin esim. hiekkarannalla. Kantorepulla käytiin myös retkellä luonnonpuistossa, jossa oli paljon rappuja ja pikku polkuja. Tuk-tukissa vauva oli kantorepussa edes hiukan turvallisemmin kyydissä, kun häntä ei tarvinnut pelkin käsivoimin pitää sylissä. Päiväsaikaan, kun oli kuuma varjossakin, oli kuitenkin tosi ikävä mennä mihinkään kantorepulla - siinä kiemurteli niin vauva kuin äiti hikisenä. Eipä siinä rataskyytikään paljon jeesannut, mutta toisin kuin repussa, rattaissa saa vauvan auringolta suojaan niin, ettei varjostavaa kangasta tms. tarvitse kiinnittää suoraan vauvan iholle, jolloin olo on vieläkin tukalampi.

Rattaiden uv-suojattu hyttysverkko. Yhdistetty hyttysverkko ja uv-suojattu aurinkolippa oli tosi tarpeellinen - kuomulla sai "jatkettua" rattaiden kuomua pidemmälle vauvan kasvojen ja vartalon suojaksi. Vetskarillisen hyttysverkon sai kätevästi auki ja kiinni, ja verkon alla vauva oli suojassa ötököiltä - niitä hyttysiä tosiaan riitti iltaisin. (Täällä vähän vastaavanlainen verkko - samasta kaupasta meidänkin verkkomme on ostettu, muttei löytynyt kuvaa.)

Piknik-vilttiMeillä oli kotona suhteellisen pieneksi taittuva toiselta puolelta muovitettu pinik-viltti, joka osoittautui tosi hyväksi alustaksi konttaamista harjoittelevalle niin sisällä kuin ulkona. Kylmälle laattalattialle oli ikävä päästää vauvaa konttaamaan, ja ulkona taas oli hiekkaa ja nurmikkoa, mikä ei sekään ollut hyvä alusta. Hotellialueella oli oleskelukatos, jossa oli kiva varjossa lukea lehteä - sinnekin välillä levitin viltin ja päästin vauvan jumppailemaan. Altaallakin (alkuillan tullen) oli paljon mukavampia olla, kun ei tarvinnut vahtia, pysyykö kekkaloiva vauva aurinkotuolin päällä: viltti vaan nurtsille ja voilà!



Vauvan uimarengas. Tokihan vauvaa voi uittaa uima-altaassa ilmankin, mutta kun samalla haluaisi vähän seurata yhden viisivuotiaan menoa ja lepuuttaa hartioitaankin, Swimtrainer-uimarengas on ihan ykkönen! Oikeaoppinen uima-asento tulee siinä kuin luonnostaan, ja renkaassa luvataankin, että se antaa lapselle mahdollisuuden harjoitella uimapotkuja. Ainakin meidän typymme oli aivan pähkinöinä renkaassaan ja potkutteli jaloilla hyvin vakuuttavasti. Swimtrainer-vinkistä pisteet ja kiitokset Lähiömutsille.



Lääkeruisku. Lääkeruisku oli osa matka-apteekkiamme. Ajattelin ennen lähtöä, että jos ripulijuomaa on annettava - paitsi että eihän me sairastuta - niin vauva ei sitä varmasti mistään nokkamukista suostu juomaan. No, ripulia ei tullut, mutta tuli oksennustauti koko perheelle - myös vauvalle. Ilo se oli silloin pienikin ilo, että ruisku oli mukana ja sain ujutettua juomaa pieneen suuhun!


Ruokapuolella seuraavista oli paljon iloa:

Kannellinen pakasterasia, jossa kuljettaa pieniä vauvanruokaeriä/valmistaa aamu-tai iltapuuro muun astian puuttuessa.

Vauvan puurojauhe. Myönnetään nyt sitten tässä julkisesti, että en tiennyt näistä jauheista ennen mittään. Esikoinen söi vauvana tavallista puuroa ja joskus valmispuuroa tetrasta. Mutta eihän Elovenasta saa liotetuksi puolessa minuutissa puuroa 60-asteiseen veteen, toisin kuin näistä jauheista! Puuron tekeminen helppoa hotellihuoneessa, lentokoneessa, ravintolassa ja missä vaan.

Tuubi-hedelmäsoseet. Vaikkei vauva vielä osaa imeskellä sosetta suoraan tuubista, sieltä saa kuitenkin kätevästi puristettua lusikkaan juuri sen määrän mitä tarvitaan, loppuun soseeseen ei tarvitse koskea eikä syöttökuppia tarvita erikseen.

Seitsenkuinen eli Thaimaan-reissunsa pelkästään Suomesta tuoduilla soseruoilla, joten periaatteessa tähän voisi lisätä vielä vauvanruoat. Ne kärrättiin kotoa mukaan, koska ennakkoon olin lukenut, ettei periltä löydä mitään järkeviä vauvanruokia. Vähän kuitenkin epäilen, onko asia ihan niinkään, kun kuitenkin paikallisissa marketeissa myydään esim. australialaisia elintarvikkeita. Olin vähän aikeissa käydä katsomassa kaupan tarjontaa, mutta se sitten jäi. Ja juuri siksihän noita tarvikkeita kotoa rahdataankin, ettei lomalla tarvitsisi vaivata itseään niitä etsimällä, hih.

Nämä vaatekappaleet olivat kovassa käytössä:

Pitkähihainen vaalea kangastunika. Ostin varta vasten ennen lähtöä vauvalle valkoisen kangastunikan, joka suojaa käsivarretkin auringolta olematta kuitenkaan läkähdyttävän kuuma, kuten trikoiset T-paidat. Sellaisissa en tykkää itsekään olla helteessä, ellei nyt pikkutoppeja lasketa. Muutenkin yritin valita mukaan kevyitä kangasmekkoja trikoovaatteiden sijaan. Alaosana toimi usein pelkkä vaippa. Tai sitten ylipäätään ainoana vaatetuksen osana, ainakin rattaiden suojassa.

UV-suojattu aurinkohattu. Iso lieri toimii samalla aurinkovarjona silmille.



Huivi uimista varten. Hatussa uiminen ei oikein toiminut kun lieri dippasi veteen ja meni silmille, mutta päähän solmittu huivi suojasi hyvin kaljua altaassa :)

UV-suojattu uimapaita. Vähentää rasvoilla läträämistä ja suojaa vauvan tehokkaasti auringolta.

Muutama tarvike jäi kokonaan käyttämättä. Ehkä niitä tarvitaan joskus jollain muilla matkoilla muissa ympyröissä; nyt ne saivat vain meno-paluumatkan Thaimaahan.

Itkuhälytin. Etukäteen olin varma, että hälytintä käytettäisiin. Totuus oli toinen: hotellialue oli sen verran laaja ja rakennuksia oli niin paljon, että vehkeen kantomatka ei riittänyt hotellihuoneesta niin pitkälle, että vauvan olisi voinut jättää sinne nukkumaan ja itse oleilla jossain muualla. Uima-altaalle kantomatka itse asiassa kyllä riitti, mutta tulin kuitenkin toisiin ajatuksiin - mitä jos siivooja menee huoneeseemme juuri, kun siellä on vain vauva rattaissa nukkumassa? Näköyhteyttä huoneeseen ei ollut.

Maissinaksut. Hyvä välipala, mutta jospa vaikka sitten, kun ollaan kotona ja paikkojen putsaaminen ja käsipesu sujuvat sutjakammin.

Aurinkolasit. Isolierisen hatun takia jäivät käyttämättä. Lasien käyttö varmaan myös vaatisi enemmän totuttelua; nyt niitä harottiin kovasti pois silmiltä.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti