keskiviikko 30. tammikuuta 2013

Blogihaaste

Sain yllättäen blogihaasteen, kiitos Kultainen sydän ja palava mieli! Vastaan siihen mielelläni toisen blogini, Bébétalon, puolella. Pysyy siten käsikirjan sisältö (edes vähän) asiallisempana, jos se nyt on mitenkään mahdollista. Että jos haluatte tietää rouva K:sta kaikenlaista asiatonta, pyyhkikää jalkanne ja astukaa taloon!


tiistai 29. tammikuuta 2013

Lapset lennossa

Lentokoneessa istuminen tuskin lienee kenenkään suosikkia aivan erityisesti. Ei ainakaan mun - ja vielä vähemmän innostun lennoista nyt, kun on lapsia...:) Hyvällä valmistelulla kuitenkin välttää pahimman kalabaliikin mahdollisuuden. Viisivuotiaamme on jo kokenut lentomatkustaja, ja pisimmät lentonsa hän on lentänyt Jenkkeihin kaksivuotiaana ja Thaimaahan nelivuotiaana. Hänen kanssaan kertyneellä matkustuskokemuksella nyt mennään toisenkin kanssa. Viisivuotiaan seurassa on jo aika vaivatonta reissata; tekemistä on helppo keksiä, ja ihan juttelemallakin voi viihtyä. Puolivuotiaan kanssa sen sijaan  on hyppyytyshauis koetuksella!

Lapsia varten käsimatkatavaroihin pakataan kymmenen tunnin lennolle seuraavia asioita:

ISOLLE
  • uusi, aloittamaton puuhakirja (perille säästetään vielä pari lisää!)
  • pari itsevalittua lelua ja satukirjaa
  • Ipad, jossa pelejä ja pari uutta, ennennäkemätöntä elokuvaa
  • sisätossut, joilla voi hipsiä käytävillä ja vessaan
  • vesipullo
  • purkkaa
  • pähkinöitä
  • pari banaania
  • hammasharja ja -tahna
PIENELLE
  • vaippoja ja sosepurkkeja (myös muutaman seuraavan päivän tarpeiksi, jos matkalaukku sattuu katoamaan..)
  • pari lelua ja katselukirja 
  • kantoreppu (tarvitaan lennolla sylissä pitämiseen, lentokentällä kantamiseen ja tietenkin perillä kantamiseen)
MOLEMMILLE
  • vaihtovaatteita - varauduttava sottaamiseen ja niskakakkoihin! Myös matkatavaroiden katoamiseen.
  • neuletakit/hupparit tms. lämpimämmäksi vaatteeksi
  • puhdistuspyyhkeitä kaikenlaiseen ruokkoamiseen

Vielä olisi kiva löytää jokin pienikokoinen peli, jota voisivat pelata kaikki yhdessä. Olisikohan Uno hyvä?

Mietinnän alla on myös ottaa ohut viltti tai pari käsimatkatavaroihin. Viltin voisi levittää lattialle, jos esikoinen tuttuun tapaansa könyää jalkatilaan nukkumaan (tai levittää lentokoneesta saadun viltin alle ja toisen päälle). Pitäisi ehkä testipakata, jotta tiedetään, mahtuuko nää kaikki vermeet (plus vanhempien kamat) johonkin sallitut mitat täyttäviin kasseihin!

Unohtuikohan jotain? Mitä mieltä olet?

maanantai 28. tammikuuta 2013

Apteekin kautta matkalle

Viikko matkaan! Uudet passikuvat on otettu ja passit anottu ja saatu äipälle ja lapsille, apteekissa käyty jättiostoksilla ja kuopuksen matkan sosemenu on hyvää vauhtia kehitteillä. (Sunnuntailapsi on juuri hiljan aloittanut soseiden maistelun täytettyään puoli vuotta.)

Ikinä en olekaan apteekkiin upottanut kerralla yli sata euroa...

Apteekin tuliaiset kahdelle aikuiselle ja viisi- sekä puolivuotiaille pienhenkilöille Thaimaan matkaa varten:
  • Lasten Havrix-rokote x 2 (yksi shotti 5-veelle nyt ennen lähtöä neuvolassa ja toinen jääkaappiin odottamaan puoleksi vuodeksi)
  • maitohappobakteeritabletteja aikuisille ja 5-veelle/maitohappobakteeritippoja imeväiselle otettavaksi ennen matkaa ja päivittäin matkalla
  • suppoja vauvalle särkyyn/kuumeeseen
  • poretabletteja neste- ja suolatasapainon säätelyyn aikuisille/5-veelle ripulitapauksiin
  • vauvoille sopivaa ripulijuomajauhetta ilman keinotekoisia makeutusaineita
  • suolaliuostippoja vauvalle nenän tukkoisuuteen 
  • matkakokoinen käsidesi x 2
Siinä lääke- ja kemikalioarsenaaliamme. Kotoa lähtee vielä mukaan 
  • muoviruisku annosteluun
  • D-vitskut kaikille
  • särkylääkkeet isommille
Kun tämä kaikki pakataan mukaan, niin ei tulla kipeäksi, vai mitä? Vähän sama, kuin ottaisi sateenvarjon uloslähtiessä - ei varmana ala sataa. Ja jos alkaakin, niin ei tarvitse heti etsiä sateenvarjokauppaa.

sunnuntai 27. tammikuuta 2013

Blinit niinkuin Strömsössä

Blinejä. Blinejä siellä, blinejä täällä. Ravintoloiden bliniviikot. Blogistanian ja FB:n blinihehkutukset. Eihän tässä ihminen enää muuta voi kuin tehdä blinejä, koska kauhea himo iski!

Ja sehän sopii hyvin, kun ollaan kevättä kohden menossa. Russiapedia kertoo, että pyöreä blini symboloi aurinkoa ja niitä on perinteisesti tarjottu venäläisen pakanallisen juhlan, maslenitsan,  aikaan. Maslenitsaa juhlitaan ennen pääsiäisen aikaa ja sillä juhlistetaan aurinkoa ja talven loppumista.

Hirrrrveen hyvän blinitaikinan reseptin löysin Strömsöstä.



Blinien päälle lastattiin näitä:

- pieneksi hakattuja kapriksia
- pieneksi kuutioitua ohuenohutta ilmakuivattua härkää
- sienisalaattia
- muikunmätiä
- pieneksi hakattua sipulia
- smetanaa

Kokeiluluontoisesti tein myös anjovisseosta, johon tuli mm. keitettyä perunaa ja tilliä (resepti tuon blinitaikinan yhteydessä), mutta se ei mennyt ihan kuin Strömsössä. Anjovista ei ollut kaupassa, joten otin sardiineja öljyssä. Kun en ole koskaan anjoviksista mitään tehnyt, niin ruokavieraat sitten kertoivat, että ne maistuvat vähän kuin sillille. Tietty etikkaisuus jäi siis puuttumaan sardiiniversiosta, mutta kapriksilla sai vähän korjattua asiaa! 




Vakaat aikeet oli ottaa ensimmäisestä omatekoisesta bliniateriasta kuvia. Otinkin, mutta vain lisukkeista.  Kun blinit kannettiin pöytään, siinä ei jäänytkään aikaa ottaa niistä - mums - blineistä - mums - yhtä ainutta kuvaa - röyh. Nam.

perjantai 25. tammikuuta 2013

Joulu meni jo, mutta silti

Naurattaa oikein, kuinka ajan hermolla meikäläinen taas onkaan... Joulu meni jo ajat sitten, tiedetään, mutta onneksi se tulee kai ensi vuonnakin. Siispä ei ole liian myöhäistä tallettaa tänne joulun tunnelmakuvia inspikseksi tälle vuodelle. Samalla voi fiiwistellä, kuinka ihana onkaan miehen joululahjaksi ostama kamera (Olympus PEN Lite)! Kolmas ja neljäs kuva itse asiassa on vanhalla kameralla otettuja (en tiennyt Olympuksesta vielä mitään :), ja kyllä sen huomaa valon sävystä.

Joulun kattausta ja koristusta...




Filemon mukana jouluvalmisteluissa


Herkkuja paketissa ja pöydässä...









maanantai 21. tammikuuta 2013

Ranskan lähtövalmisteluja / lennot

Heti, kun asuntomme Perpignanissa varmistui viime elo-syyskuulla, päätin, että lennotkin ostetaan saman tien. Ettei tule ikäviä yllätyksiä lentopaikkojen tai yhteyksien suhteen. Lisäksi matkassa on perheemme lisäksi myös isovanhempia, joten lentojen varailu meni helmikuisen Thaimaan-matkan tapaan ihan face-to-face-asioinniksi matkatoimistossa. Matkaan lähtiessä olemme liikkeellä oman perheen kesken, mutta mies palaa töihinsä Suomeen jo reilun viikon jälkeen, ja lapset ja minä saamme seuraksemme isovanhemmat, jotka sitten lentävät meidän kanssamme takaisin kotiin.

Etelä-Ranskan Perpignaniin ei ole Suomesta suoria lentoyhteyksiä, mutta kaupungissa on kyllä lentokenttä. Ryanairkin sinne näyttää lentävän Lontoosta. Ensin tietenkin tuli mieleen, että mitä jos lentäisimme Tampereelta Lontooseen ja sieltä Perpignaniin, c'est simple! Ryanairilta ei kuitenkaan voinut edes tsekata lentoyhteyksiä 8 kuukautta etukäteen. Loppujen lopuksi ei myöskään houkuttanut ajatus lentoreitistä, jossa lentoja ei ole ketjutettu toisiinsa - jos jokin lento myöhästyy, menee seuraavakin sivu suun ilman korvauksia. 

Muut punnittavat vaihtoehdot olivat 1) lento Pariisiin ja sieltä junalla Perpignaniin, 2) lento Pariisiin ja edelleen Perpignaniin tai 3) lento Barcelonaan ja junalla perille. Mikään vaihtoehto ei vaikuttanut aivan täydelliseltä. Paitsi tietenkin silkassa aikuisseurassa olisi ollut ihan helppoa päättää, että mikäs sen mutkattomampaa kuin ottaa lento Pariisiin tai Barcelonaan, hipsiä lentokentältä juna-asemalle ja ostaa liput seuraavaan lähtevään junaan...Junamatka Barcelonasta ei näet kestä Perpignaniin kuin pari-kolme tuntia, Pariisista viisi! Pariisiin ja Barcaan on suorat lennot, eivätkä junalippujen hinnat päätä huimaa. Viisi- ja puolivuotiaiden matkalaisten ja kuukauden matkatavaroiden takia luovuin kuitenkin tästä ajatuksesta tykkänään. Lennot suoraan Perpignaniin siis! Tai siis Pariisin kautta koukaten. Täydellinen ei tämäkään reitti ole, koska Pariisissa on vaihdettava lentokoneen lisäksi kenttää Charles de Gaullelta Orlyyn. Helpompi kuitenkin niin, että matkalaukkuja ei tarvitse kanniskella takseissa ja juna-asemilla. Senkuin lastaamme itsemme kenttien välillä kulkevaan shuttle bussiin ja ça y est!

torstai 17. tammikuuta 2013

Ranskan lähtövalmisteluja / talo

Talo Ranskassa -projekti on taas pitkästä aikaa mielessä. Lähtö lähestyy! Huhtikuussa ollaan jo muilla mailla. Meidän kotikaupunkimme kuukauden ajan on Etelä-Ranskan Perpignan, noin 120 000 asukkaan kaupunki kolmisenkymmentä kilometriä Espanjan rajalta.



Olin niin täpinöissäni, kun lähtöajankohdalle vihdoin saatiin varmuus elokuussa 2012, että halusin hoitaa taloasian samantien valmiiksi, jotta ei tarvitse stressata asuinpaikasta. Sama juttu lentojen kanssa - nekin oli kiva saada ajoissa ostetuksi, jotta voi vielä itse päättää, miten ja millä siirrämme perheen tavaroineen uuteen kotiin. Tässä koontia tähänastisista asumisvalmisteluista.

Talomme on vuokrattu HouseTrip.comin kautta. Ystäväni oli käyttänyt palvelua etsiessään pariksi viikoksi asuntomajoitusta Pariisista, ja oli ollut tyytyväinen palveluun ja vuokraamaansa ihanaan keskusta-asuntoon. Ideana on, että rekisteröityneet vuokranantajat voivat ilmoittaa vuokrakohteistaan sivustolla, ja yhteydenpito ajankohtakyselyineen ja varauksineen hoidetaan HouseTripin kautta. Myös vuokra maksetaan HouseTripille, joka luovuttaa rahan vuokranantajalle vasta sitten, kun vuokralainen on saapunut asuntoon ja kaiken on todettu olevan ok (niin kuin että asunto on olemassa, heh). Toinen varteenotettava palvelu olisi ollut HomeAway, josta löysinkin aivan täydellisen talon, joka sijaitsi 20 minuutin junamatkan päässä Pariisista! Aika kaukana kuitenkin Etelä-Ranskasta, jonne kovasti halajan. Ehkä ensi kerralla sitten...



Sijainniksi valikoitui Perpignan ihan siitä syystä, että siinä sattui yhdistymään kaikki: löysin juuri meille sopivan talon, sopivaan hintaan ja sopivalla sijainnilla. Etelä-Ranska oli siis ehdoton suunta, ja kalustetusta talosta piti löytyä kaikki mukavuudet: kunnon keittiö, pyykinpesukone sekä televisio. Arkeahan sinne on tarkoitus lähteä viettämään (plus kauniimpi sää ja ah, niin ihana ranskan kieli), joten varustuksen on oltava lähes kuin kotona! En halunnut, että perheemme on riippuvainen autosta (jota siis ei haluttu joutua vuokraamaan), joten asunnon oli myös sijaittava kävely- tai bussimatkan päässä palveluista ja jostakin keskuksesta. Nyt meillä on juuri sellainen talo, jonne mahtuu myös majoittamaan ystäviä. Talossa on paljon tilaa myös pihassa, ja kirsikkana kakun päällä ulkouima-allas sekä naapurissa sijaitseva lasten leikkipuisto, jonne minä ja esikoinen pääsemme ranskaa sorauttelemaan. Perpignanin keskusta palveluineen on aivan lähellä, ja Välimeren rannalle on matkaa alle kymmenen kilometriä. (Rantajutuista: löysin irkkublogin, jossa luetellaan parhaat rantakohteet Perpignanin lähistöllä! Ainakin lähimpiin, kuten Canet en Roussilloniin pääsee bussilla tai junalla Perpignanista.)

Ensi postauksessa sitten lennoista!

Kuvat Perpignania halkovasta La Tet -joesta sekä Ranskan kartasta http://www.creme-de-languedoc.com ja Google Maps.




perjantai 11. tammikuuta 2013

Langennut vegaaniruokakokeilu

Törmäsin ystävän kautta Vegaanihaasteeseen. Hyvä keksintö jakaa blogissa päivittäin uusi vegaaninen ruokaresepti! Jos vastaisin vain omasta ruokahuollostani, ts. en olisi perheellinen, niin nyt kyllä ottaisin haasteen vastaan ja ryhtyisin kuukauden ajaksi kokeilemaan. Liha kuuluu aika mutkattomasti ruokavaliooni, mutta kyllä sen syöminen tekee aika ajoin olon epämukavaksi - ei missään nimessä makunsa, mutta eettisyytensä puolesta. Ostankin mieluiten kaikki eläinkunnan tuotteet luomuna. Meillä kaikki on kuitenkin yleensä vaan melkein eikä just, niin kuin nyt sitten tässäkin asiassa...

Eilen illalla oli määrä tehdä ruokaa vain itselleni (kun edellinen ruoka ei riittänyt) ja muistui mieleeni Vegaanihaasteessa julkaistu Keittiö ja puutarha- blogin Pikainen pastakastike. Ainekset löytyivät kaapeista sattumalta. No, näinhän tämä menee, että lapsiperheen kaapeissa on kaikenlaista vanhentuvaa, jota sitten yrittää hyödyntää, jottei tulisi ruokaroskaa...Orastava vegaaniuteni saikin juustoisen lopun - ainakin toistaiseksi. Hyvä ja todella nopea pasta!

Pikainen pastakastike langenneille vegaanikoille :)
reilu annos kahdelle

spagettia tai muuta pastaa
1 sipuli
2 valkosipulin kynttä
1 porkkana
öljyä paistamiseen
1 tlk valkoisia papuja tomaattikastikkeessa
pizzamaustetta (oregano, basilika, timjami)

suolaa 
mustapippuria
n. 1 dl Pecorino-juustoa hienona raasteena
vaaleaa balsamiviinietikkaa
persiljaa

Laita pastavesi kiehumaan ja mausta reilusti suolalla.Kuori ja pilko pieniksi sipulit ja porkkanat ja kuullota pannulla öljyssä muutama minuutti. 
Kun sipulit ovat pehmenneet, lisää pavut liemineen sekä yrtit. Anna kiehua muutama minuutti. Lisää jossain välissä pastat veteen kypsymään. Kun pastan keittoaikaa on jäljellä n. 5 min, lisää juustoraaste, pippuri sekä tarvittaessa suolaa. Kastike on valmista, kun vihannekset ovat sopivasti pehmenneet. Tarjoile heti pastan kera ja ripota annoksen päälle vaaleaa balsamicoa sekä koristeeksi persiljaa.


torstai 10. tammikuuta 2013

Mattimyöhäiset matkakuumeessa

Thaimaa, tuo nykysuomalaisen Kanaria, kutsuu perhettämme muutaman viikon kuluttua!

Joulun alla heräsimme (tai siis töissä käyvä mieheni heräsi, mä olin muistutellut asiasta jo jankuttamiseen asti) siihen, että on korkea aika varata matka, jos jonnekin vielä aikoo talvipakkasia pakoon tammi-helmikuun vaihteessa. Äitiyslomalaisena on helppo lähteä matkaan milloin vain, mutta miehen työ on sen luonteista, että sopivaa lomahetkeä joutuu kyttäämään niin, ettei varoaikaa juuri jää. En nyt itsekään ole sensorttinen, että haluaisin lyödä lukkoon matkoja vuoden varoitusajalla, mutta on myönnettävä, että oman siipan spontaaniudelle jään ihan kakkoseksi...

Kahden viikon matkoja kysellessä joulukuun lopulla tarjontaa oli jäljellä (muistaakseni) Thaimaahan, Kuubaan, Intiaan, Kanarialle ja Meksikoon. Vaikka Thaimaa onkin jo tuttu matkakohde lähes kymmenen vuoden takaa ja viime reissu on maaliskuulta 2012, siihen päädyttiin ihan käytännön syistä. Kun kahden viikon matkaamme oli yhdistettävä myös mummujen viikon loma*, ei ihan joka paikka enää onnistunutkaan, sillä osaan kohteista tehdään vain kahden viikon matkoja. Lisäksi kun oltiin viime tingassa varausta tekemässä, ei luonnollisestikaan enää ollut vapaita paikkoja kuin satunnaisesti. Muita valintaperusteita (tai valitsematta jättämisen perusteita) näillä pelimerkeillä:

KYLLÄ Thaimaalle: koska turistitarjontaa on, infrastruktuuri ja hotellitarjonta sopivat mainiosti rentoon lomaan lasten kanssa, tietty "valmiiksi pureskelu" ei ollenkaan haittaa viisi- ja puolivuotiaiden matkalaisten kanssa!
KYLLÄ Thaimaalle: suorat lennot (siis charter-lennot Phuketiin)
KYLLÄ Thaimaalle: vähemmän negatiivisten yllätysten mahdollisuuksia, koska tuttu paikka (vaikka emme menekään samaan hotelliin/kaupunkiin kuin aiemmin)
KYLLÄ Thaimaalle: Iki-ihana ruoka! Ja edullinen!
KYLLÄ Thaimaalle: no siellä nyt vaan tiukkapipoisen ja kylmästä kangistuneen ihmisen mieli ja keho lepää...




EI Intialle: Goa, vaikka kiva matkakohde onkin ja miehen kanssa on sinne matkattu, ei ole yhtä hyvä lapsikohde. Ainakaan nyt ei osunut kohdalle hotellia, joka olisi houkutellut lasten jutuilla. Iso juttu on myös vatsataudin melko suuri mahdollisuus. Ei kerta kaikkiaan viitsi ottaa riskiä, että joutuu lomalla hoitamaan itseään/puolisoaan/lapsiaan ripulin kourissa.

EI Kanarialle: nää on näitä makuasioita...Mutta ei koskaan pidä sanoa ei koskaan. Onhan Kanarialla vankat lapsiperhekannattajansa, kuten Inahdus-kirjablogissakin todetaan. (Pitäisi muuten lukea tuo Lapsiperheen matkakäsikirja!) Vähänpä minäkin tiesin esimerkiksi kolmen viikon reppumatkalla Thaimaassa viime vuosikymmenellä, että karsastamassani Phuketissa viettäisin iloisesti kaksi viikkoa maaliskuussa 2012 mieheni, poikani ja isovanhempien kanssa.

EI Kuuballe: tääkin on vähän mielikuvajuttuja, mutta Kuubaan matkustaisin kyllä mieluummin ilman lapsia, tai ainakin vasta, kun ovat vanhempia. Maa kiehtoo etenkin historiallaan ja tanssikulttuurillaan, mutta mielikuvissani lasten kanssa Kuubaan matkustaminen olisi hengailua all inclusivessa ja vatsataudin välttämistä. Ehkä Lapsiperheen matkakäsikirja voisi valistaa mua tässäkin?

Ja bubbling under:
KYLLÄ Meksikolle: Yllätyksekseni lentoaika on vain 10 tuntia mennessä ja 12 palatessa, ei siis ihan ylitsepääsemätöntä.
KYLLÄ Meksikolle: Meksikossa emme ole vielä käyneet ja paikka vaikuttaa kiinnostavalta ja lapsiperhelomailuunkin sopivalta.

Meksikon "ongelma" taisi olla juuri vähäiset jäljellä olevat matkapaikat mattimyöhäisille. Kalliimmaksikin se olisi tullut kuin Thaimaa, joten jätetään Meksiko hautumaan!

* Mummut/papat matkaseurana on ihan ykkösiä!