Makuuhuoneen uudet vaatteet

Vihdoinkin makuuhuoneemme alkaa näyttää siltä kuin pitääkin! Poissa ovat hirmulikaiset, vuodelta -91 peräisin olevat harmaanvaaleat kangastapetit, kulahtaneet maalit ja valkoinen vaatekaappi. Vain katto, väliovet ja alkuperäinen parketti jäivät (ainakin vielä) entiselleen. Kyllä tätä on jo odotettukin. Harlequin-tapetinkin tilasin jo likemmäs 1,5 vuotta sitten (!) Wallpaper Directistä. Mutta kun asia kerrallaan mennään eikä aikaa ole liiemmälti (joskus sillä ajalla tehdään muutakin kuin remppaa), niin hyvää saa odottaa! Viimeksi eilen löytyi Luhta Homen päiväpeitto.

Kuvan oranssit kankaat olen ostanut Eurokankaasta jo joskus neljä vuotta sitten. Silloin niistä ei tehty mitään vaikka piti, mutta nyt niistä tulee tyynyt! Ja ehkä istuimen päälliset muutamiin puutuoleihin. Tyynyt saattavat kuvassa näyttää oudohkoilta, koska niihin on vain kääräisty kankaat päälle. Stailausta nääs. Vielä kun saisin ommeltua ne.

Makuuhuoneen nurkkaan on päässyt vanhemmiltani saatu vanha Kalle-tuoli (50-luvulta?), joka on päällystetty elämänsä aikana useita kertoja. Miksihän sitä muuten sanotaan Kalle-tuoliksi, äsken googlasin Kallea ja sain tulokseksi vain Kalle-nimisen puutuolin?

Aika näyttää, tuleeko makuuhuoneeseemme sängynpääty ja/tai yöpöydät. Toistaiseksi yöpöydän virkaa toimittaa edesmenneen mummuni rakastettavan ihastuttava hatturasia, jota tähän mennessä olen joutunut säilyttämään vaatehuoneessa (mitä tuhlausta!). Mitään varteenotettavia vaihtoehtoja ei ole vielä löytynyt; Ikeasta ei saa kuin jo valmiiksi hajalla olevan näköisiä (katsokaa nyt niitä niiden mallikappaleita!) ja muuallakaan emme ole törmänneet "vaativaa makuamme" vastaaviin ratkaisuihin. Tämä oli siis vitsi. On vaan hankala lähtökohta sisustamiselle se, kun taloudessa asuu kaksi erittäin vahvat mielipiteet omaavaa, itsepäistä ihmistä!